Miksi kokemustietoa kannattaa hyödyntää?

Kokemustoimijan tehtävä on ymmärryksen ja tiedon lisääminen eri alojen ammattilaisille ja opiskelijoille sekä suurelle yleisölle. Kokemustoimija toimii pääasiassa suhteessa henkilöihin, joilla ei ole vastaavaa henkilökohtaista kokemusta haastavasta elämäntilanteesta, vammasta, sairaudesta tai niissä läheisenä olemisesta. Kokemustoimijalla on aina tehtäväänsä koulutus ja järjestön taustatuki.

Tilaa kokemustoimija tai ilmoita avoimesta tehtävästä tämän lomakkeen avulla: https://link.webropol.com/s/tehtavailmoituslomake1


Kokemustiedon hyödyntäminen sosiaali- ja terveysalalla on arvokasta monista syistä

  1. Asiakaskeskeisyys: Sosiaali- ja terveysalan päätöksenteossa tulisi aina olla keskiössä potilaiden ja asiakkaiden tarpeet. Kokemustiedon hyödyntäminen auttaa ymmärtämään paremmin, millaisia haasteita ja tarpeita yksilöt kohtaavat terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa.
  2. Laadun parantaminen: Kokemustiedon avulla voidaan tunnistaa palveluiden vahvuudet ja heikkoudet asiakkaan näkökulmasta. Tämä mahdollistaa palveluiden jatkuvan parantamisen ja kehittämisen, mikä johtaa laadukkaampiin hoito- ja tukipalveluihin.
  3. Empatian lisääminen: Terveydenhuoltohenkilökunta voi oppia paljon potilaiden ja perheiden kokemustarinoista. Tämä auttaa lisäämään ymmärrystä potilaiden tuntemuksista, pelkoista ja tarpeista, mikä edistää parempaa hoitosuhdetta ja kokonaisvaltaista hoitoa.
  4. Asiakasosallisuus: Kun potilaiden ja asiakkaiden kokemustietoa kuunnellaan ja otetaan huomioon, heidän osallisuutensa omassa hoidossaan ja palveluiden kehittämisessä kasvaa. Tämä voi johtaa parempiin hoitotuloksiin ja asiakastyytyväisyyteen.
  5. Monimuotoisuuden huomioiminen: Eri taustoista tulevilla potilailla ja asiakkailla voi olla erilaisia tarpeita ja odotuksia. Kokemustiedon avulla voidaan tunnistaa kulttuuriset, sosiaaliset ja muut erot, jotta palveluita voidaan räätälöidä paremmin eri asiakasryhmille.
  6. Eettinen ja moraalinen vastuu: Potilaiden ja asiakkaiden kokemustieto auttaa terveydenhuollon ammattilaisia tekemään eettisesti kestäviä päätöksiä. Potilaiden itsemääräämisoikeuden ja arvokkuuden kunnioittaminen on tärkeää, ja kokemustiedon kuunteleminen tukee tätä periaatetta.
  7. Tutkimuksen ja innovaatioiden tuki: Kokemustieto voi tarjota arvokasta tietoa tutkimukselle ja uusien innovaatioiden kehittämiselle. Esimerkiksi uusien hoitomenetelmien suunnittelussa on hyödyllistä ottaa huomioon potilaiden toiveet ja tarpeet.
  8. Parempi päätöksenteko: Poliittiset päättäjät ja terveydenhuollon johtajat voivat hyödyntää kokemustietoa päätöksenteossaan. Tämä auttaa varmistamaan, että päätökset ovat linjassa todellisten tarpeiden kanssa.

Kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysalalla kokemustiedon hyödyntäminen johtaa inhimillisempään, laadukkaampaan ja yksilöllisempään hoitoon ja palveluihin, mikä on kaikkien etu.

Mieti mitä uusia näkökulmia kokemustoimija voisi tuoda sinun työhösi?


Kokemustieto on arvokasta myös muiden kuin sote-palvelujen kehittämisessä

Kokemustiedon hyödyntäminen yhteiskunnan palvelujen kehittämisessä on olennainen osa asiakaslähtöistä ja tehokasta toimintaa. Se voi koskea laajasti erilaisia palvelualoja kuten koulutusta, liikennettä, asumista ja muita julkisia palveluita. Tässä on muutamia tapoja, joilla kokemustietoa voidaan hyödyntää yhteiskunnan palvelujen kehittämisessä:

  1. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu: Kuuntelemalla ja ymmärtämällä käyttäjien eli asiakkaiden tarpeita ja toiveita voidaan suunnitella palveluita, jotka vastaavat paremmin heidän tarpeisiinsa. Esimerkiksi koulutussektorilla opiskelijoiden ja opettajien näkemykset voivat auttaa koulutusohjelmien ja opetusmenetelmien kehittämisessä.
  2. Palautteen kerääminen: Säännöllinen palautekyselyiden tai muiden kuuntelumenetelmien käyttö auttaa keräämään tietoa siitä, miten palvelut toimivat ja mihin suuntaan niitä tulisi kehittää. Palautteen perusteella voidaan tunnistaa ongelmia ja vahvuuksia.
  3. Kehitysprojektien suunnittelu: Kokemustieto voi antaa arvokasta tietoa siitä, mitkä alueet tai asiat tarvitsevat eniten parannusta. Tämä auttaa priorisoimaan kehitysprojekteja ja investointeja niin, että ne tuottavat suurinta hyötyä käyttäjille.
  4. Monimuotoisuuden huomioiminen: Eri ryhmien tarpeet ja odotukset voivat poiketa toisistaan. Kokemustiedon avulla voidaan varmistaa, että palvelut ovat kattavia ja tarjoavat jokaiselle ryhmälle sopivia vaihtoehtoja.
  5. Innovaatioiden edistäminen: Käyttäjien kokemukset ja tarpeet voivat olla hyödyllisiä uusien innovaatioiden ja ratkaisujen kehittämisessä. Esimerkiksi teknologian soveltaminen palveluihin voi perustua käyttäjien toiveisiin ja tarpeisiin.
  6. Osallisuuden ja demokratian tukeminen: Kuuntelemalla kansalaisia ja käyttäjiä päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä voidaan lisätä heidän osallisuuttaan ja demokraattista vaikutusvaltaansa.
  7. Jatkuvan parantamisen kulttuuri: Kokemustiedon jatkuva kerääminen ja analysointi edistävät kulttuuria, jossa palveluita pyritään jatkuvasti parantamaan ja sopeuttamaan muuttuviin tarpeisiin.
  8. Tiedon jakaminen ja avoimuus: Julkaisemalla kokemustietoa ja sen pohjalta tehdyt päätökset, palveluntuottajat voivat osoittaa avoimuutta ja vastuullisuutta, mikä voi lisätä luottamusta palveluihin.

Kokemustiedon hyödyntäminen vaatii aktiivista tiedonkeruuta, kuuntelua ja sen pohjalta tehtävää päätöksentekoa. On tärkeää tunnistaa, että käyttäjien kokemukset ja näkemykset ovat arvokasta tietoa, joka voi viedä palveluita kohti parempaa ja vaikuttavampaa suuntaa.