Vaikuttavaa kokemustoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla hankkeen toiminta alkaa olla kohtapuolin päätöksessä. STEAn Veikkauksen tuotoilla rahoittama hanke päättyi virallisesti vuoden 2020 lopussa, mutta toimintaa jatketaan vielä kevään 2021 aikana siirtyvien rahojen turvin.
Hankkeessa on toteutettu useita mieleenpainuvia alueellisia ja valtakunnallisia tilaisuuksia, tapahtumia, työryhmiä ja koulutuksia. Toiminnan keskiössä on ollut koulutettujen kokemustoimijoiden osallisuuden edistäminen. Kokemustoimijoiden kautta järjestöt ovat myös saaneet mukavasti näkyvyyttä ja tunnettavuutta.
Hankkeen merkittävin saavutus on kokemustoimintamallin luominen Pohjois-Pohjanmaalle. Siinä kuvataan kokemustoiminnan yhteistyötä järjestön, kokemustoimijan ja kokemustoimijan tilaajan välillä. Mallilla selvennetään kunkin toimijan roolia ja vastuuta järjestölähtöisessä kokemustoiminnassa. Mallin sisältöön voi tutustua Innokylän nettisivuilla: https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/kokemustoimintamalli-pohjois-pohjanmaa
Hankkeessa on myös julkaistu kokemustoiminnan nettisivut (https://www.ihimiset.fi/kokemustoiminta/), josta löytyy mm. perustietoa kokemustoiminnasta, toiminnasta Pohjois-Pohjanmaalla ja kokemustoimintamalliin liittyviä prosessikaaviokuvioita.
Hankkeen loppumiseen liittyy aina haikeutta, mutta myös paljon ihania kokemuksia ja palautteita on jäänyt mieleen:
”Hankkeessa mukana olemisella oli suuri henkilökohtainenkin merkitys: Kokemustoimijuus on auttanut itse- ja omanarvontunnon palauttamisessa, kun on oppinut huomaamaan elämänkokemuksensa arvon. Elämä ei olekaan sarja epäonnistumisia, vaan oppimiskokemus, jonka tuotos on ”kovaa valuuttaa”!”
”Ilman tätä hanketta OYSin kokemustoimintamallia ei todennäköisesti olisi. Olen ylpeä siitä, mitä olemme yhdessä teidän hanketyöntekijöiden, OLKA Oulun, kokemustoimintaverkoston, kokemustoimijoiden ym. kumppaneiden kanssa saaneet aikaan.”
”Tämä oli hyvä hanke, se selkeytti paljon asioita ja toi yhteisiä toimintatapoja. Toivon, että hanke oli avaus kokemustoiminnan suurempaan tunnettavuuteen ja kokemustoimijoiden käyttöön myös palvelujen kehittämisessä.”
Haluamme Lämpimästi Kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita ja hankkeen toimintaan osallistuneita!
Riitta ja Annamaija
Valtavirrasta jollain tavalla erilaiset vammaiset henkilöt nähdään usein filtterin läpi, jolloin silmiin heijastuu erilainen ulkoinen olemus, tapa liikkua ja mahdollinen apuväline. Erilaisuutta alleviivaavat tekijät rekisteröityvät katsojan silmiin ensisilmäyksellä, mutta poikkeuksiakin on. Joukossa on myös heitä, joilla on entuudestaan omakohtaista tai opittua tietoa erilaisuudesta. Suhtautuminen on tällöin avoimempaa, filtteri on sallivampi ja päästää läpi suuremman määrän eri taajuuksia ja personallisuuden sävyjä. He, jotka ovat kohdanneet erilaisuuden laajaa kirjoa, pitävät erilaisuutta ihan tavanomaisena.
Ulkokuori voi johtaa harhaan tai sen alta paljastua todellisia yllätyksiä.
Miten voisimme nähdä maailman toisesta näkökulmasta ja oppia ymmärtämään muita? Yksi keino on antaa kohtaamamme henkilön toimia oppaana, joka johdattaa meidät entuudestaan tuntemattomalle maaperälle. Teemme helposti olettamuksia toisista ulkonäön ja aiemmin oppimamme perusteella, mutta on tärkeää muistaa, että ulkokuori voi johtaa harhaan tai sen alta paljastua todellisia yllätyksiä.
Mielestäni on enemmän kuin ymmärrettävää, että itselle vieras ja ennen kokematon aiheuttaa pelkoa ja erilaisten ennakkoluulojen sarjan. Vaikka edustan itsekin vähemmistöä liikuntavammani ansiosta, en ole vapaa ennakkoluuloista tai vääristyneistä ajatusmalleista jotakin vierasta asiaa tai ihmistä kohtaan. Olen kuitenkin päättänyt valita avoimuuden taajuuden ja haluan värittää elämäni sen tarjoamilla lukuisilla sävyillä.
Vipuvoimaa sopimuksesta
YK:n vammaissopimuksen tarkoitus on lisätä vammaisten henkilöiden arvostusta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Suomi hyväksyi sopimuksen 10.6.2016, minkä jälkeen vammaiset henkilöt ovat voineet vedota päätöksenteossa sopimustekstiin esimerkiksi riittävien palveluiden, tasavertaisen kohtelun sekä esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutumisen osalta.
Vammaisfoorumin kyselytutkimuksessa (2016-2018) selvisi, kuinka vammaisten oikeudet eivät edelleenkään toteudu riittävästi, vaan kohtaavat syrjintää sekä palveluissa ja esteettömyydessä on kehitettävää. Suomi on yhä rakennettu lähtökohtaisesti vammattomille ihmisille. Nykyisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu vammaispalvelulain uudistaminen. Keskeistä on, että yhteiskunnan asenteissa on tapahduttava muutoksia, sillä vaikein vamma on yhä asennevamma.
Vammaisuus ei vie minulta mitään, jos muut eivät alenna arvoani ja opin itse katsomaan itseäni peilistä hyväksyvästi.
Erilaisuuden arvostus ja hyväksyminen toteutuu parhaiten, kun saamme mahdollisuuksia elää erilaisten yksilöiden rinnalla, tapahtuu se sitten työ- tai opiskelupaikoilla, harrastuksissa tai somen kautta. Haluan viestittää persoonani ja tekemiseni kautta, että liikuntavamman ansiosta olen saavuttanut elämässäni tiettyjä asioita ja voin elää elämää kiitollisuutta kokien. Vammaisuus ei vie minulta mitään, jos muut eivät alenna arvoani ja opin itse katsomaan itseäni peilistä hyväksyvästi.
Voitko autattaa minua ymmärtämään sinua?
Todellista rohkeutta on uskaltaa myöntää omat ennakkoasenteet. On ihan okei sanoa, että tämä asia on nyt minulle uutta ja tuntematonta, enkä oikein tiedä miten suhtautua. Haluaisin silti ottaa ratkaisevan askeleen, joka vie minut pois mukavuusalueeltani. Tämä askel vie kohti ymmärrystä, uuden oppimista ja laajempaa hyväksyntää.
Elämän palapelin kokoaminen on joukkuelaji.
Uusi ja erilainen saattavat aiheuttaa sen, että joudumme kokoamaan mielemme palapeliä yhä uudelleen, mutta mitä sitten. Kuka sanoi, että elämä olisi annettu meille valmiina ja ehyeksi rakennettuna? Olemme jokainen oman elämämme rakennusmestareita, joten olkaamme valmiita tulkitsemaan sen piirustuksia, yhä moniulotteisempia ulottuvuuksia ja tarttumaan siveltimeen, jolla voimme maalata uusia sävyjä mielemme kankaalle.
Elämän palapelin kokoaminen on joukkuelaji. Se ei varmasti koskaan tule valmiiksi, mutta voin olla varma, että yhdessä löydämme useampia paloja. Kun seuraavan kerran kohtaat jotain uutta, vierasta ja pelottavaa, tarkastele ajatuskulkuasi – voisiko tämä palanen olla sittenkin se pala, joka rakentaa siitä eheämmän?
Kirjoittaja:
Niina Kiintonen
Invalidiliiton Kokemustoimija – Kolmen vuosikymmenen kokemuksella selkäydinvammaisuudesta
”Olen kolmekymppinen Satakunnan maalaismaisemien kasvatti, jonka sisimmässä sykkii ikuinen lapsenmielisyys. Saatan olla pinnalta säyseä, mutta kiivastun tulisesti eriarvoisuudesta. Nautin mustasta huumorista ja motivoidun muiden auttamisesta. Jos olisin eläin, olisin hoivaajani kainaloon kerälle käpertyvä kissa.”
Lähteet:
Invalidiliiton www-sivut https://www.invalidiliitto.fi/tietoavammaisten-oikeudet/ykn-vammaissopimus
SDP:n www-sivut, Vammaisten oikeudet eivät edelleenkään täysin toteudu Suomessa 20.2.2020 https://sdp.fi/fi/blog/vammaisten-oikeudet-eivat-edelleenkaan-taysin-toteudu-suomessa/
Koulutus on tarkoitettu kokemustoiminnasta kiinnostuneille Kokemustoimintaverkoston jäsenjärjestöjen jäsenille, joilla on oma vakava vamma tai sairaus tai läheisen kokemus sairaudesta tai vammasta.
Koulutus antaa valmiudet jakaa kokemusta rakentavasti ja kehittävällä otteella sekä olla sairaus- tai vammaryhmän ja oman järjestön lähettiläs.
KOULUTUKSEN LÄHIPÄIVÄT SYKSYLLÄ 2020:
Pe 04.09. klo 16.30-20.00
La 05.09. klo 09.30-16.30
Pe 25.09. klo 16.30-20.00
La 26.09. klo 09.30-16.30
La 10.10. klo 09.30-16.30