Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Kokemusasiantuntijuus palveluissa -yhteishankkeessa selvitettiin asiakaslähtöisyyden merkitystä palveluiden kehittämisessä. Tulosten mukaan edut ovat selkeät.

Asiakaslähtöisyys johtaa parempiin terveystuloksiin ja omahoitoon sekä vähentää terveydenhuollon palveluiden käyttöä ja kustannuksia. Asiakaslähtöisyys ei kuitenkaan toteudu ilman asiakasnäkökulman ja -kokemuksen syvällistä ymmärtämistä ja hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä. Tämä taas edellyttää asiakkaiden mukana oloa palveluiden suunnittelussa jo suunnittelun alkuvaiheessa.

Nyt julkaistussa hankeraportissa kuvataan hankkeen aikaista tutkimus- ja kehittämistyötä sekä Keski-Suomen alueella kehitettyjä uusia toimintamalleja. Hanke on oiva esimerkki osaamisen yhdistymisestä, hankkeessa yhdistettiin kokemustietoa sekä käytännön työntekijöiden ja eri alan tutkijoiden osaamista.

Kettunen T & Kasila K. (toim) 2021. Kokemustieto yhteiskehittämisessä – hyppy asiakaslähtöisyyteen terveyspalveluissa.

Teos on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Reports 1, ISSN 2737-0046, ISBN 978-951-39-8543-1 (PDF) ja se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8543-1.

Lähde: STT/Kokemusasiantuntijat toimivat muutosvoimana terveydenhuollon palveluiden uudistamisessa Keski-Suomessa

Vaikuttavaa kokemustoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla hankkeen toiminta alkaa olla kohtapuolin päätöksessä. STEAn Veikkauksen tuotoilla rahoittama hanke päättyi virallisesti vuoden 2020 lopussa, mutta toimintaa jatketaan vielä kevään 2021 aikana siirtyvien rahojen turvin.

Hankkeessa on toteutettu useita mieleenpainuvia alueellisia ja valtakunnallisia tilaisuuksia, tapahtumia, työryhmiä ja koulutuksia. Toiminnan keskiössä on ollut koulutettujen kokemustoimijoiden osallisuuden edistäminen. Kokemustoimijoiden kautta järjestöt ovat myös saaneet mukavasti näkyvyyttä ja tunnettavuutta.

Kokemustoimintamallin löydät Innokylästä

Hankkeen merkittävin saavutus on kokemustoimintamallin luominen Pohjois-Pohjanmaalle. Siinä kuvataan kokemustoiminnan yhteistyötä järjestön, kokemustoimijan ja kokemustoimijan tilaajan välillä. Mallilla selvennetään kunkin toimijan roolia ja vastuuta järjestölähtöisessä kokemustoiminnassa. Mallin sisältöön voi tutustua Innokylän nettisivuilla: https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/kokemustoimintamalli-pohjois-pohjanmaa

Hankkeessa on myös julkaistu kokemustoiminnan nettisivut (https://www.ihimiset.fi/kokemustoiminta/), josta löytyy mm. perustietoa kokemustoiminnasta, toiminnasta Pohjois-Pohjanmaalla ja kokemustoimintamalliin liittyviä prosessikaaviokuvioita.

Hankkeen loppumiseen liittyy aina haikeutta, mutta myös paljon ihania kokemuksia ja palautteita on jäänyt mieleen:

”Hankkeessa mukana olemisella oli suuri henkilökohtainenkin merkitys: Kokemustoimijuus on auttanut itse- ja omanarvontunnon palauttamisessa, kun on oppinut huomaamaan elämänkokemuksensa arvon. Elämä ei olekaan sarja epäonnistumisia, vaan oppimiskokemus, jonka tuotos on ”kovaa valuuttaa”!”

Ilman tätä hanketta OYSin kokemustoimintamallia ei todennäköisesti olisi. Olen ylpeä siitä, mitä olemme yhdessä teidän hanketyöntekijöiden, OLKA Oulun, kokemustoimintaverkoston, kokemustoimijoiden ym. kumppaneiden kanssa saaneet aikaan.

Tämä oli hyvä hanke, se selkeytti paljon asioita ja toi yhteisiä toimintatapoja. Toivon, että hanke oli avaus kokemustoiminnan suurempaan tunnettavuuteen ja kokemustoimijoiden käyttöön myös palvelujen kehittämisessä.”

Haluamme Lämpimästi Kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita ja hankkeen toimintaan osallistuneita!

Riitta ja Annamaija

Marjo Luomanen, Kokemustoimintaverkoston valtakunnallisen ohjausryhmän puheenjohtaja

Työskentelen Lihastautiliitossa järjestösuunnittelijana, ja myös siellä kokemustoiminnasta vastaaminen kuuluu työalueeseeni. Omakohtaista kokemustakin on kertynyt jo yli kymmenen vuoden ajalta; olin aikanaan perustamassa Vaasan seudulle alueellista ohjausryhmää, jossa olen edelleen mukana. Valtakunnallisessa ohjausryhmässäkin olen vaikuttanut jo pari vuoden ajan.

Kokemustoiminnalla on nyt nostetta ja kokemuksille kysyntää – otetaan siitä kaikki irti!

Kokemustoiminnan voima on mielestäni toiminnan mahdollisuuksissa avata silmiä ja laajentaa ymmärrystä erilaisten sairauksien ja vammojen kanssa elävien ihmisten arjesta. Koulutetut kokemustoimijat ovat asiansa ammattilaisia, ja parhaita tuomaan kokemustiedon kautta esille, millaisia toimia tarvitaan, jotta yhteiskuntamme olisi mahdollisimman toimiva meille kaikille. Kokemustoiminnalla on nyt nostetta ja kokemuksille kysyntää – otetaan siitä kaikki irti!

Elina Havukainen, Kokemustoimintaverkoston valtakunnallisen ohjausryhmän varapuheenjohtaja

Toimin Autismiliitto ry:ssä vertais- ja kokemustoiminnan suunnittelijana ja vastaan erityisesti liittomme kokemusasiantuntijatoiminnasta, eli siis heidän kouluttamisestaan, markkinoinnista ja kokemusasiantuntijatilauksiin liittyvistä käytännöistä. Lisäksi toimenkuvaani sisältyy osittain Autismiliiton kautta tapahtuva erilainen vertaistoiminta, jota Autismiliiton lisäksi tuottavat myös alueelliset jäsenyhdistykset esim. vertaisryhmien muodossa.

Kokemusta ei voi opiskella, se täytyy ensin elää.

Kokemustoimintaverkostosta ja sen toiminnasta olen ollut tietoinen vuodesta 2013 asti ja Autismiliiton yhdyshenkilönä vuodesta 2014. Kokemustoiminnassa ihmisen elämänkokemus ja siitä jalostunut tieto on tärkein pääoma. Parhaimmillaan kokemustoimija voi tarinallaan paitsi koskettaa ja lisätä tietoisuutta siitä millaista jonkin vamman, tilan tai sairauden kanssa elämä on myös vaikuttaa yhteiskunnan asenteisiin ja rakenteisiin. Kokemusta ei voi opiskella, se täytyy ensin elää.

Aika: Torstaina 31.10.19 klo. 16.-19.00
Paikka: Medisiina D, Lauren Sali, 1.krs, (Kiinanmyllynkatu 10, Turku
)

Ohjelma:

Klo 16. – 17.00 ajankohtaista kokemustoiminnasta ja kokemusten vaihtoa napostelun lomassa
Klo 17. – 19.00 perustieto Elävästä kirjastosta sekä ”kirjan takakannen” valmistelu
 

Mikä on Elävä kirjasto?

Elävä kirjasto on yhdenvertaisuutta edistävä, toiminnallinen menetelmä mm. järjestöille, seurakunnille, kirjastoille ja kouluille – ja kaikille muillekin kiinnostuneille. Elävä kirjasto pyrkii edistämään erilaisten ihmisten välisen kohtaamisen ja vuoropuhelun kautta moninaisuuden, ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamista.

Elävä kirjasto toimii kuten tavallinenkin kirjasto, mutta paperisten kirjojen sijaan Elävästä kirjastosta lainataan oikeita ihmisiä keskustelua varten. Perusvaatimuksena on teille kokemustoimijoille tutut asiat; olet sinut sairautesi/vammasi kanssa tai olet omainen/läheinen ja haluat jakaa tietoa omasta kokemuksestasi. Olet luonteeltasi avoin ja haluat keskustella ihmisten kanssa itsestäsi ja kokemuksistasi. Turun seudulla Eläviä kirjastoja on järjestetty lähinnä oppilaitoksissa järjestöjen yhteistyönä.

Sitovat ilmoittautumiset sekä erityisruokavaliot keskiviikkoon 23.10.19 mennessä

Maaria Lillberg
maaria.lillberg@neuroliitto.fi
 p. 0400 976 718