Jäikö mielenkiintoinen webinaarimme välistä? Ei hätää, tervetuloa tutustumaan käytännön esimerkkeihin siitä, miten kokemustietoa ja kokemustoimijoita hyödynnetään Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä.

Editoimattoman ja tekstittämättömän tallenteen webinaaristamme voit katsoa tämän linkin kautta https://youtu.be/aB4UKCJWbuE

Webinaarin ohjelma:

Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Kokemusasiantuntijuus palveluissa -yhteishankkeessa selvitettiin asiakaslähtöisyyden merkitystä palveluiden kehittämisessä. Tulosten mukaan edut ovat selkeät.

Asiakaslähtöisyys johtaa parempiin terveystuloksiin ja omahoitoon sekä vähentää terveydenhuollon palveluiden käyttöä ja kustannuksia. Asiakaslähtöisyys ei kuitenkaan toteudu ilman asiakasnäkökulman ja -kokemuksen syvällistä ymmärtämistä ja hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä. Tämä taas edellyttää asiakkaiden mukana oloa palveluiden suunnittelussa jo suunnittelun alkuvaiheessa.

Nyt julkaistussa hankeraportissa kuvataan hankkeen aikaista tutkimus- ja kehittämistyötä sekä Keski-Suomen alueella kehitettyjä uusia toimintamalleja. Hanke on oiva esimerkki osaamisen yhdistymisestä, hankkeessa yhdistettiin kokemustietoa sekä käytännön työntekijöiden ja eri alan tutkijoiden osaamista.

Kettunen T & Kasila K. (toim) 2021. Kokemustieto yhteiskehittämisessä – hyppy asiakaslähtöisyyteen terveyspalveluissa.

Teos on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Reports 1, ISSN 2737-0046, ISBN 978-951-39-8543-1 (PDF) ja se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8543-1.

Lähde: STT/Kokemusasiantuntijat toimivat muutosvoimana terveydenhuollon palveluiden uudistamisessa Keski-Suomessa

Vaikuttavaa kokemustoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla hankkeen toiminta alkaa olla kohtapuolin päätöksessä. STEAn Veikkauksen tuotoilla rahoittama hanke päättyi virallisesti vuoden 2020 lopussa, mutta toimintaa jatketaan vielä kevään 2021 aikana siirtyvien rahojen turvin.

Hankkeessa on toteutettu useita mieleenpainuvia alueellisia ja valtakunnallisia tilaisuuksia, tapahtumia, työryhmiä ja koulutuksia. Toiminnan keskiössä on ollut koulutettujen kokemustoimijoiden osallisuuden edistäminen. Kokemustoimijoiden kautta järjestöt ovat myös saaneet mukavasti näkyvyyttä ja tunnettavuutta.

Kokemustoimintamallin löydät Innokylästä

Hankkeen merkittävin saavutus on kokemustoimintamallin luominen Pohjois-Pohjanmaalle. Siinä kuvataan kokemustoiminnan yhteistyötä järjestön, kokemustoimijan ja kokemustoimijan tilaajan välillä. Mallilla selvennetään kunkin toimijan roolia ja vastuuta järjestölähtöisessä kokemustoiminnassa. Mallin sisältöön voi tutustua Innokylän nettisivuilla: https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/kokemustoimintamalli-pohjois-pohjanmaa

Hankkeessa on myös julkaistu kokemustoiminnan nettisivut (https://www.ihimiset.fi/kokemustoiminta/), josta löytyy mm. perustietoa kokemustoiminnasta, toiminnasta Pohjois-Pohjanmaalla ja kokemustoimintamalliin liittyviä prosessikaaviokuvioita.

Hankkeen loppumiseen liittyy aina haikeutta, mutta myös paljon ihania kokemuksia ja palautteita on jäänyt mieleen:

”Hankkeessa mukana olemisella oli suuri henkilökohtainenkin merkitys: Kokemustoimijuus on auttanut itse- ja omanarvontunnon palauttamisessa, kun on oppinut huomaamaan elämänkokemuksensa arvon. Elämä ei olekaan sarja epäonnistumisia, vaan oppimiskokemus, jonka tuotos on ”kovaa valuuttaa”!”

Ilman tätä hanketta OYSin kokemustoimintamallia ei todennäköisesti olisi. Olen ylpeä siitä, mitä olemme yhdessä teidän hanketyöntekijöiden, OLKA Oulun, kokemustoimintaverkoston, kokemustoimijoiden ym. kumppaneiden kanssa saaneet aikaan.

Tämä oli hyvä hanke, se selkeytti paljon asioita ja toi yhteisiä toimintatapoja. Toivon, että hanke oli avaus kokemustoiminnan suurempaan tunnettavuuteen ja kokemustoimijoiden käyttöön myös palvelujen kehittämisessä.”

Haluamme Lämpimästi Kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita ja hankkeen toimintaan osallistuneita!

Riitta ja Annamaija

Marjo Luomanen, Kokemustoimintaverkoston valtakunnallisen ohjausryhmän puheenjohtaja

Työskentelen Lihastautiliitossa järjestösuunnittelijana, ja myös siellä kokemustoiminnasta vastaaminen kuuluu työalueeseeni. Omakohtaista kokemustakin on kertynyt jo yli kymmenen vuoden ajalta; olin aikanaan perustamassa Vaasan seudulle alueellista ohjausryhmää, jossa olen edelleen mukana. Valtakunnallisessa ohjausryhmässäkin olen vaikuttanut jo pari vuoden ajan.

Kokemustoiminnalla on nyt nostetta ja kokemuksille kysyntää – otetaan siitä kaikki irti!

Kokemustoiminnan voima on mielestäni toiminnan mahdollisuuksissa avata silmiä ja laajentaa ymmärrystä erilaisten sairauksien ja vammojen kanssa elävien ihmisten arjesta. Koulutetut kokemustoimijat ovat asiansa ammattilaisia, ja parhaita tuomaan kokemustiedon kautta esille, millaisia toimia tarvitaan, jotta yhteiskuntamme olisi mahdollisimman toimiva meille kaikille. Kokemustoiminnalla on nyt nostetta ja kokemuksille kysyntää – otetaan siitä kaikki irti!

Elina Havukainen, Kokemustoimintaverkoston valtakunnallisen ohjausryhmän varapuheenjohtaja

Toimin Autismiliitto ry:ssä vertais- ja kokemustoiminnan suunnittelijana ja vastaan erityisesti liittomme kokemusasiantuntijatoiminnasta, eli siis heidän kouluttamisestaan, markkinoinnista ja kokemusasiantuntijatilauksiin liittyvistä käytännöistä. Lisäksi toimenkuvaani sisältyy osittain Autismiliiton kautta tapahtuva erilainen vertaistoiminta, jota Autismiliiton lisäksi tuottavat myös alueelliset jäsenyhdistykset esim. vertaisryhmien muodossa.

Kokemusta ei voi opiskella, se täytyy ensin elää.

Kokemustoimintaverkostosta ja sen toiminnasta olen ollut tietoinen vuodesta 2013 asti ja Autismiliiton yhdyshenkilönä vuodesta 2014. Kokemustoiminnassa ihmisen elämänkokemus ja siitä jalostunut tieto on tärkein pääoma. Parhaimmillaan kokemustoimija voi tarinallaan paitsi koskettaa ja lisätä tietoisuutta siitä millaista jonkin vamman, tilan tai sairauden kanssa elämä on myös vaikuttaa yhteiskunnan asenteisiin ja rakenteisiin. Kokemusta ei voi opiskella, se täytyy ensin elää.

Vertaistukijoilla sekä kokemustoimijoilla on merkittävä roolinsa ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä tulevaisuudessa.

Vertaistukijoiden, kokemustoimijoiden ja ammatillisen avun yhteistyöllä ja moninaista asiantuntijuutta hyödyntäen voidaan lisätä palveluiden asiakaslähtöisyyttä, laatua ja kustannustehokkuutta. Järjestöt ovat oivia kumppaneita sairaaloille/sairaanhoitopiireille, sillä ne toimivat lähellä ihmisten arkea ja pitävät sisällään tietoa arkielämän todellisuudesta ja ihmisten tarpeista. (Lainaus Toivo ja Helmi – vertaistukijat ja kokemustoimijat sairaalaympäristössä -artikkelista julkaisussa Vertaistuen moninaisuus, sivu 121)

Lue artikkeli kokonaisuudessaan Pinja Niemisen ja Eve Lahikaisen toimittamasta Kansalaisareenan Vertaistuen moninaisuus -julkaisusta.

Lisätietoja Kansalaisareenan tärkeästä työstä: www.kansalaisareena.fi

Valtavirrasta jollain tavalla erilaiset vammaiset henkilöt nähdään usein filtterin läpi, jolloin silmiin heijastuu erilainen ulkoinen olemus, tapa liikkua ja mahdollinen apuväline. Erilaisuutta alleviivaavat tekijät rekisteröityvät katsojan silmiin ensisilmäyksellä, mutta poikkeuksiakin on. Joukossa on myös heitä, joilla on entuudestaan omakohtaista tai opittua tietoa erilaisuudesta. Suhtautuminen on tällöin avoimempaa, filtteri on sallivampi ja päästää läpi suuremman määrän eri taajuuksia ja personallisuuden sävyjä. He, jotka ovat kohdanneet erilaisuuden laajaa kirjoa, pitävät erilaisuutta ihan tavanomaisena.

Ulkokuori voi johtaa harhaan tai sen alta paljastua todellisia yllätyksiä.

Miten voisimme nähdä maailman toisesta näkökulmasta ja oppia ymmärtämään muita? Yksi keino on antaa kohtaamamme henkilön toimia oppaana, joka johdattaa meidät entuudestaan tuntemattomalle maaperälle. Teemme helposti olettamuksia toisista ulkonäön ja aiemmin oppimamme perusteella, mutta on tärkeää muistaa, että ulkokuori voi johtaa harhaan tai sen alta paljastua todellisia yllätyksiä.

Mielestäni on enemmän kuin ymmärrettävää, että itselle vieras ja ennen kokematon aiheuttaa pelkoa ja erilaisten ennakkoluulojen sarjan. Vaikka edustan itsekin vähemmistöä liikuntavammani ansiosta, en ole vapaa ennakkoluuloista tai vääristyneistä ajatusmalleista jotakin vierasta asiaa tai ihmistä kohtaan. Olen kuitenkin päättänyt valita avoimuuden taajuuden ja haluan värittää elämäni sen tarjoamilla lukuisilla sävyillä.

Vipuvoimaa sopimuksesta

YK:n vammaissopimuksen tarkoitus on lisätä vammaisten henkilöiden arvostusta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Suomi hyväksyi sopimuksen 10.6.2016, minkä jälkeen vammaiset henkilöt ovat voineet vedota päätöksenteossa sopimustekstiin esimerkiksi riittävien palveluiden, tasavertaisen kohtelun sekä esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutumisen osalta.

Vammaisfoorumin kyselytutkimuksessa (2016-2018) selvisi, kuinka vammaisten oikeudet eivät edelleenkään toteudu riittävästi, vaan kohtaavat syrjintää sekä palveluissa ja esteettömyydessä on kehitettävää. Suomi on yhä rakennettu lähtökohtaisesti vammattomille ihmisille. Nykyisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu vammaispalvelulain uudistaminen. Keskeistä on, että yhteiskunnan asenteissa on tapahduttava muutoksia, sillä vaikein vamma on yhä asennevamma.

Vammaisuus ei vie minulta mitään, jos muut eivät alenna arvoani ja opin itse katsomaan itseäni peilistä hyväksyvästi.

Erilaisuuden arvostus ja hyväksyminen toteutuu parhaiten, kun saamme mahdollisuuksia elää erilaisten yksilöiden rinnalla, tapahtuu se sitten työ- tai opiskelupaikoilla, harrastuksissa tai somen kautta. Haluan viestittää persoonani ja tekemiseni kautta, että liikuntavamman ansiosta olen saavuttanut elämässäni tiettyjä asioita ja voin elää elämää kiitollisuutta kokien. Vammaisuus ei vie minulta mitään, jos muut eivät alenna arvoani ja opin itse katsomaan itseäni peilistä hyväksyvästi.

Voitko autattaa minua ymmärtämään sinua?

Todellista rohkeutta on uskaltaa myöntää omat ennakkoasenteet. On ihan okei sanoa, että tämä asia on nyt minulle uutta ja tuntematonta, enkä oikein tiedä miten suhtautua. Haluaisin silti ottaa ratkaisevan askeleen, joka vie minut pois mukavuusalueeltani. Tämä askel vie kohti ymmärrystä, uuden oppimista ja laajempaa hyväksyntää.

Elämän palapelin kokoaminen on joukkuelaji.

Uusi ja erilainen saattavat aiheuttaa sen, että joudumme kokoamaan mielemme palapeliä yhä uudelleen, mutta mitä sitten. Kuka sanoi, että elämä olisi annettu meille valmiina ja ehyeksi rakennettuna? Olemme jokainen oman elämämme rakennusmestareita, joten olkaamme valmiita tulkitsemaan sen piirustuksia, yhä moniulotteisempia ulottuvuuksia ja tarttumaan siveltimeen, jolla voimme maalata uusia sävyjä mielemme kankaalle.

Elämän palapelin kokoaminen on joukkuelaji. Se ei varmasti koskaan tule valmiiksi, mutta voin olla varma, että yhdessä löydämme useampia paloja. Kun seuraavan kerran kohtaat jotain uutta, vierasta ja pelottavaa, tarkastele ajatuskulkuasi – voisiko tämä palanen olla sittenkin se pala, joka rakentaa siitä eheämmän?

Kirjoittaja:

Niina Kiintonen
Invalidiliiton Kokemustoimija – Kolmen vuosikymmenen kokemuksella selkäydinvammaisuudesta

”Olen kolmekymppinen Satakunnan maalaismaisemien kasvatti, jonka sisimmässä sykkii ikuinen lapsenmielisyys. Saatan olla pinnalta säyseä, mutta kiivastun tulisesti eriarvoisuudesta. Nautin mustasta huumorista ja motivoidun muiden auttamisesta. Jos olisin eläin, olisin hoivaajani kainaloon kerälle käpertyvä kissa.”

Lähteet:

Invalidiliiton www-sivut https://www.invalidiliitto.fi/tietoavammaisten-oikeudet/ykn-vammaissopimus

SDP:n www-sivut, Vammaisten oikeudet eivät edelleenkään täysin toteudu Suomessa 20.2.2020 https://sdp.fi/fi/blog/vammaisten-oikeudet-eivat-edelleenkaan-taysin-toteudu-suomessa/

Kokemustoiminnassa hyödynnetään pitkäaikaissairaiden, vammaisten tai vammautuneiden tai muuten haastavassa elämäntilanteessa olleiden tai heidän läheistensä kokemustietoa. Kokemustoiminnan avulla lisätään tietoa ja ymmärrystä eri sairaus- ja vammaryhmien arjesta sekä esimerkiksi siitä, millainen palvelu tukee sairastuneen arkea parhaiten. Kokemustiedon avulla voidaan suunnitella palvelut paremmiksi meille kaikille.

Videossa näkövammainen kokemustoimija Markku Tallila kertoo siitä, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota sähköisiä palveluita suunniteltaessa ja toteuttaessa.

Video on toteutettu Vaikuttavaa kokemustoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen ja Kulttuurivoimalan Siilo-kanavan yhteistyönä.

Webinaari järjestettiin Vaikuttavaa kokemustoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla hankkeen ja PPSHPn yhteistyönä. Webinaarin tallenteen voit katsoa tästä:

”Asiakasnäkökulma esiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä”, kts. liite. Webinaari järjestetään Vaikuttavaa kokemustoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla hankkeen ja PPSHPn yhteistyönä. 

Tapahtumasivulla tarkempaa tietoa webinaarin sisällöstä: 
https://www.ihimiset.fi/tapahtuma/asiakasnakokulma-esiin-ppshpssa-webinaari/ 

Webinaarin ajankohta: tiistai 19.5 klo 12.00-13.00 Teamsissä.

Ohjeet liittymiselle:

Teams sovellus käytössä: klikkaa linkkiä: https://bit.ly/2KXlZWi

Mikäli sinulla ei ole sovellusta käytössä, niin liity mukaan alla olevien ohjeiden mukaan: 

1. Klikkaa linkkiä: https://bit.ly/2KXlZWi

2. Klikkaa liittymisvaihtoehtoa: ”Liity sen sijaan verkossa”

3. Valitse klikkaamalla ”salli” kysymykseen, jossa teams.microsoft.com pyytää lupaa mikrofonin ja kameran käyttöön

4.Teams-ikkuna avautuu, kirjoita koko nimesi (etu- ja sukunimi) viivalle pyydettyyn kohtaan ja paina ”Liity nyt”

5. Odota hetki, niin hyväksymme sinut mukaan tapaamiseen!

6. HUOM! Jos liityt kokoukseen matkapuhelimella, Teams-sovellus pitää ladata puhelimeen. Tässä tapauksessa kannattaa klikata linkkiä hyvissä ajoin ja asentaa sovellus puhelimeen sen antamien ohjeiden mukaan.

Suunnittelijaksi kokemustoimintaverkostoon

Kokemustoimintaverkosto on 37 järjestön yhteistyöverkosto. Sen visio on, että palveluiden käyttäjien kokemustieto on tulevaisuudessa kiinteä osa sosiaali- ja terveysalan palveluiden suunnittelua, kehittämistä ja arviointia. STEA on myöntänyt verkostolle määrärahan korotuksen, joka mahdollistaa toisen työntekijän palkkaamisen verkoston nykyisen puolipäiväisen työntekijän rinnalle.

Kiinnostuitko?

Tehtävään voi tulla monenlaisella taustakoulutuksella ja -kokemuksella. Tärkeintä on, että uskot kokemustoimintaan ja haluat edistää sitä valtakunnallisesti erityisesti sairaanhoitopiirien OLKA-toiminnassa.

Tehtävä edellyttää järjestömaailman ja julkisen terveydenhuollon tuntemusta sekä kykyä toimia sen rajapinnassa luoden uusia yhteistyömalleja, joilla edistetään kokemustoiminnan jalkauttamista.

Työtehtävien hoitamista helpottaa kyky toimia vaihtelevissa tilanteissa itsenäisesti, työparina sekä erilaisissa työryhmissä. Oma-aloitteisuus, organisointikyky ja priorisointi kaihtamatta rutiinitehtäviäkään auttavat monipuolisten tehtävien hoitamista. Arvostamme hyviä viestintä-, verkostoitumis- ja neuvottelutaitoja sekä kykyä viedä tavoitteet maaliin.

Työtehtävä edellyttää matkustamista ja jonkin verran iltatyötä sekä satunnaisesti viikonlopputyötä. Tarjoamme sinulle mielenkiintoisen mahdollisuuden vaikuttaa suomalaiseen kokemustoimintaan ja työparin tuen siihen. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan, viimeistään huhtikuussa 2020. Työnantajana toimii Suomen Reumaliitto ry hallinnoijan ominaisuudessa ja työpisteesi on Helsingissä. Palkka sopimuksen mukaan (liitossa noudatetaan Terveyspalvelualan työehtosopimusta).

Kerro meille itsestäsi

Jos tunnet olevasi etsimämme henkilö, jätä vapaamuotoinen hakemuksesi ja kysytyt CV-tietosi tämän linkin kautta: https://webropol.com/s/kotorekry 28.2. klo 16.00 mennessä.

Lisätietoja antavat:

Kehitysjohtaja Jaana Hirvonen (puh. 0400 760 054) 14.2. klo 10.00–12.00 ja 20.2. klo 14.00–16.00 sekä kokemustoimintaverkoston suunnittelija Lauri Honkala (puh. 040 4868 171) 12.2. klo 10.00–13.00 ja 19.2. klo 12.00–15.00.

Haastattelut järjestetään viikoilla 10 ja 11.